T:mi Tehko perustettiin 1960
Levyseppä Martti Käki perusti T:mi Tehko nimisen yrityksen Varkaudessa vuonna 1960. Yhtiö toimi aluksi lähinnä paperiteollisuuden asennus- ja huoltotöissä. Vuonna 1963 Tehko solmi pitkäaikaisen teollisuustontin vuokrasopimuksen Kouvolan kaupungin kanssa. Teholan konepaja valmisti teollisuudelle tuotteita, jotka pintakäsiteltiin ja asennusosasto huolehti tuotteiden asennuksesta. Yhtiö toimi myös rakennusalalla. Omat miehet rakensivat kaikki Tehkon toimitilarakennukset sekä Kouvolaan ja Valkealaan muutamia rivitaloja.
Aluksi Martti Käki toimi laskutöissä Varkaudessa ja toimitusjohtajana sekä laskuttajana toimi hänen äitinsä Hilda Käki Virolahdelta. Martti tapasi tulevan vaimonsa Tuulan om. Nissinen Varkaudessa, joka hoiti konttoripuolen siitä eteenpäin.
Kouvolaan muuton jälkeen vuodenvaihteessa 1963 toimitusjohtaja vaihtui. Konepajatoiminta alkoi 100 m2 puuparakissa. Myöhemmin halli toimi pitkään hiekkapuhallushallina keskellä muita rakennuksia.
Pikkupoikana käytiin isän kanssa lapioimassa koksia uuniin, että maanantaina olisi hallissa lämmintä.
Kaupparekisteriote 1960-1972. Tuolloin toiminta oli kasvanut melkoisesti ja toiminimi oli muutettava osakeyhtiöksi.
Ensimmäinen laskulomake toimipaikkana Virolahti.
Kuvassa Tehkon Nevantien konttori. Keskellä Tuula Käki, Kirjanpitäjä Leena Räisänen ja Irja Nissinen. Komennusmiehet kävivät perjantaisin hakemassa tiskiltä ”kottia” ja etupiha oli täynnä autoja.
Vuonna 1972 palveluksessa oli jo n. 200 ammattimiestä ja T:mi Tehko muutettiin Tehko Oy:ksi. Kasvu oli kovaa ja Kouvolan konepajalla otettiin vuonna 1973 käyttöön sinkopuhallus- ja maalauslinja. 1970-luvun puolessa välissä valmistuneessa korkeassa 5.000 m2 levyhallissa voitiin valmistaa ja liikutella jopa 40 tonnia painavia rakenteita. Vuonna 1977 valmistuivat uudet varasto- ja sosiaalitilat sekä toimistotilat. Vuonna 1980 valmistui levyhallin laajennus ja vuonna 1981 Tehontien toiselle puolelle iso pinta- ja esikäsittelylaitos.
Vuonna 1976 Martti Käki sairastui ja menehtyi. Tuula Käki ja toimiva johto jatkoivat hyvään vauhtiin päässyttä Tehko Oy:n toimintaa. Vuonna 1984 Tehko siirtyi uudelle omistajataholle.
1970-luvun alkuvuosina kasvettiin
1970-luvun alussa 650 m2 levyhallissa hitsataan säiliön osia.
Isä Masan mukana hallin läpi kulkeneet pikkupojat Antti ja Matti olivat levysepille sanoneet: ”Painakaa pojat hommia”
Levyhalli oli vielä kesällä 2025 pystyssä. Keskellä työnjohdon tiloja ja sen toisella puolella koneistamohalli ja varasto.
Yläkuvassa Hoan-leikkuri 13×3.000 mm. Alakuvassa Pullmax-muototeräsmankeli. Molemmissa mukana Eino Kurki.
Työlakit olivat joko suikkia tai lippamallisia. Aluksi lakit olivat sinisiä ja vaihtuivat 1970-luvulla oranssin värisiksi. Nähtiinpä jopa oransseja ns. pitkälippaisia lakkejakin.
Kuvassa Griesheim-polttoleikkauskone 3-120 mm:n levyille. Levyhalliin kuului myös särmäyspuristin, levyn pyöristysvalssi, hitsauskoneita ym.
Koneistamo
Koneistamossa tehtiin osia levyhallin tarpeisiin. Alihankintatöinä korjattiin vanhoja ja valmistettiin uusia osia asiakkaille. Konekantaan kuului kärkisorveja, tasosorvi, yleisjyrsinkone, pistohöylä, tasohöyliä, säteisporakone, avarruskone ym.
Suurimpia koneistettavia kappaleita olivat paperikoneen telat. Sorvausta varten oli hankittu Binns&Berry kärkiväliltään 7.500 mm pitkä sorvi. Sorvattavan kappaleen maksimi halkaisija oli 1.500 mm. Avarruskone Tos W9 1.200×1.200 mm oli myös kovassa käytössä. Tasohöylällä Cinninati 1.400×6.500 mm saatiin pitkät kappaleet koneistettua.
Paperikoneiden Mount Hope-merkkisten levitystelojen huolto ja korjaus aloitettiin 1980-luvulla.
Koneistamon työnjohtajana toimi Matti Koskinen.
Koneistamon legendaarisiin hahmoihin kuului Oiva Malin. Oivaa kutsuttiin toisinaan Isä-Carilloksi 1970-luvun Isä-Camillo elokuvien mukaan.
Kärkisorvi Tos D200x1500 mm. Pasasen Karilla muodin mukaiset pulisongit.
Avarruskone Tos W9 1200×1200 mm, kara 90 mm
1973 valmistui sinko- ja maalaushalli
1973 valmistuneessa sinkohallissa oli Gietart-sinkolinja. Automaattinen raepuhalluslinja oli Suomen ensimmäisiä. Teräsrakeet puhalsivat rakenneteräkset puhtaaksi maalausta varten. Raepuhallusta ja pohjamaalausta tehtiin myös alihankintana Teholan alueella oleville teräspalvelukeskuksille.
Sinkolinjan perässä oli automaattinen ruiskumaalauskone. Takaosassa maalatut teräkset saivat kuivua. Niputetut teräkset lastattiin etuosassa rekkaan ja ne matkasivat asennustyömaille tai vietiin kärryillä läheiselle teräspalvelukeskukselle.
Sinkohallin etunurkassa näkyy hahmona rakenteilla ollut Lauri-laiva.
1970-luvun lopulla oltiin edetty jo pitkälle
Tehkosta oli kasvanut moderni raskaan konepajateollisuuden yritys. Henkilökuntaa oli yli 200 ja lämmintä tuotantotilaa yli 5.000 m2. Myös huolta aiheuttaneet sosiaalitilat ja isommat toimistot valmistuivat. Lounasruokala Kokki-Kota valmisti maittavat lounaat. Levyhallin 2.000 m2 laajennus ja iso pinta- ja esikäsittelylaitos junaraiteineen Tehontien toiselle puolelle olivat valmisteilla.
Tehontie 2-4 teollisuustontti oli laaja useamman hehtaarin alue tien molemmin puolin. Pintakäsittelylaitoksen tontti oli aluksi suomaata, joka kaivettiin kasalle ja läheiseltä Teholan rinteeltä saatiin hiekkapohjaista täyttömaata halvalla. Ehtona oli, että jyrkkä korkea rinne luiskataan. Sitä varten oli hommattu Catepillarin telakuormaaja. Kasasta myytiin pihamultaa kotiin kuljetettuna.
Tehko Oy
Tehontie 2-4
45200 Kouvola
puh. 951-120761
”puhelinsoitto ja Tehko tekee teillekin”
Konepajan valmistusohjelmaan kuuluivat mm. teräsrungot, teollisuushallit, putkisillat, valomastot, teräspiiput, tehdaslaajennukset, hoitotasot ja portaat. Rakentamistyö hoidettiin laite- ja putkiasennuksineen yhtenä urakkana. Tehko rakensi myös muutamia rivitaloja konepajan omien rakennusten lisäksi.
20.8.1980 Tehko 20-vuotta
Tehko Oy:n 20-vuotisjuhlia vietettiin 20.8.1980. Juhlatilausuudessa palkittiin yhtiön ansioituneita työntekijöitä. Iltajuhlassa musiikista vastasi ostopäällikkö Matti Lavin bändi, maittavat ruuat valmistivat Kokki-Kodan keittiömestarit ja boolia oli tarjolla kuuluisasta rosteriporsaasta.
Yrittäjä 1982
Vuonna 1982 Tehko Oy:lle myönnettiin Kouvolan yrittäjäpalkinto. Tehko oli Kouvolan suurimpia yksityisiä työllistäjiä. Henkilökuntaa oli n. 230 työntekijää ja liikevaihto 48 milj. markkaa.
100 m2 puuparakista alkanut yritys oli kasvanut tiloiltaan n. 11.000 m2:n konepajaksi.
Kuvassa hallituksen puheenjohtaja Tuula Käki.
Konepajalla tehtiin isoja kappaleita
Kuvassa levyhallit II ja III vuodelta 1976.
Toisessa vuoden 2020 kuvassa korkein, vuonna 1980 valmistunut levyhalli IV oli vielä konepajakäytössä. SVS Supervise Service teki Valmetille soodakattilan ekopaketteja Portugaliin.
Hallin takanurkassa luki teksti: ”Valoa kansalle, joka Tehkolla vaeltaa”.
Tehkon levyosastolla valmistui suuria ja painavia raskaan konepajateollisuuden tuotteita. Levyhallit 2, 3 ja 4 oli yhdistetty yhtenäiseksi tilaksi, joissa oli maakaasulla toimiva säteilylämmitys ja ilma- sekä kaasulinjat. Kraananostureita oli molemmissa päissä halleja. Yhdessä nosturit pystyivät siirtämään jopa 40 tn painoisia kappaleita. Levyosastolla työskenteli vakituisesti n.100 levyseppää. Työt vaihtelivat teollisuuslaitosten teräsrakenteista ja paineastioista, lämpökeskuksiin ja merimerkkeihin.
Levyosaston koneet olivat isoimmasta päästä esimerkiksi:
Vanha Polaroid-kuva havainnollistaa koneiden mittakaavaa. Kuvassa Masa ja Cinninatin särmäri.
Tarvittiin kaikki keinot, että kone saatiin haalattua sille varattuun monttuun.
Myös valmistettavat osat olivat suuria. Kuva Tapiola-yhtiöiden Tapsa lehdestä.
Pinta- ja esikäsittelylaitos valmistui 1981
Moderni pinta- ja esikäsittelylaitos oli jaettu raepuhallusosaan ja maalaamoon. Raepuhallus perustui suljettuun kiertoon. Lattian alla oli valtavat siilot ja 10 tonnia teräsraetta saatiin uudelleen kiertoon. Ilmastointi vaihtoi koko laitoksen ilman maalaamossa kerran minuutissa ja puhaltamossa 2 minuutin välein. Maalaamossa saatiin lämpötila säädettyä 65 asteeseen. Kouvolan ratapihan pistoraide tuli halliin asti. Laitoksen tuotannosta 60% meni Tehkon omien tuotteiden käsittelyyn ja loput muualta tuleviin töihin.
Asennusosasto hoiti suuria projekteja
Tehkon asennusosasto suoritti konepajalla valmistettujen osien ja laitteiden asennuksia ympäri maailmaa. Kotimaisten tehdaslaitosten lisäksi asennuskohteita oli eripuolilla Skandinaviaa ja Eurooppaa myös Venäjällä ja Itäblokin maissa. Matka-asentajat tekivät mm. seisokkihuoltoja, putki- ja teräsrakenteiden asennuksia sekä projektitoimituksia asiakkaille.
Henkilökunta asennusosastolla vaihteli sesongin mukaan. Teräsrakenteet sekä asennustyökalut ja -tarvikkeet kuljetettiin työmaille omalla kalustolla. Lisäksi käytössä oli omia mobiilinostureita ja trukkeja.
Työkalut ja laitteet huollettiin konepajan konekorjaamolla seuraavaa keikkaa varten. Pakit, työkalut ja koneet olivat oranssisia ja Tehkon väri erottui asennuspaikalla.
Asennuspäällikkönä toimi Jyrki Sahala, joka Tehkon jälkeen perusti erittäin menestyneen SSG Sahala Oy:n.
Tehkon ”henki” on tuottanut maahamme monta metallialan yritystä.
Ohessa muutamia Tehkon tekemiä projekteja:
Tehkolaiset koolla Kouvolassa
Tehko-luokkakokous 2017
Ensimmäisessä tapaamisessa 2017 Kouvolassa oli mukana iso joukko Tehkon toimihenkilöitä.
Tehko-luokkakokous 2025
Toisessa tapaamisessa 2025 Kouvolassa käytiin Kookoo-Saipa jääkiekko-ottelussa.