Fregatti Martin Luther

Martin Luther takiloituna parkkilaivaksi Norjalaisomistuksessa
Aust-Agder Museum og Arkiv: Fartøybilder boks 49, AAA Neg. nr. 20989, Veritas 1883

”M. Luther”

Viimein on se kauan odotettu päivä tullut. Lauantaina 19. päivä syyskuuta oli sateinen, iltapuoli tuli kuitenkin poutaiseksi. Ravansaaren varviin Uuraassa kokoontui väkeä paljon sekä täältä että kaupungista katsellakseen kuinka laiva, jonka rakentamiseen oli ruvettu tämän vuoden helmikuussa, oli laskettava teloiltaan.

Laivan omistajien tultua varviin, vedettiin laivan kolmeen väliaikaiseen mastoon naruja ja viiriä. Kohta sen perästä alkoi viimeinen laskemisen työ, kiilaaminen ja suopaaminen, ja kello 4, viimeisen esteen, joka viimeisenä piti lavain teloilla, poistettua, riensi laiva tasaisesti ja kauniisti veteen, hurraahuutoja kaikui, tykin laukauksia pamahti ja laivan nimi ”M. Luther” tuli myös samassa näkyviin. Kauan seisoivat katsojat rannalla katsellen kuinka uusi, kaunis ja ylpeä laiva liekkui laineilla.

Laivan isännät, herrat P. Wahl ja kumpp., kutsuivat nyt juhlallisuuteen kutsumansa vieraat erääseen tilaisuuteen tähden puhdistettuun varvissa olevaan työhuoneeseen, siellä juodakseen maljoja uuden laivan onneksi ja menestykseksi. Toiseen huoneeseen oli laivan työväki kutsuttu työnsä perästä myöskin maljoille. Kohta kuitenkin tuli juhla yhteiseksi, joka kesti hyvän aikaa ja oli ilosta ja pirteää.

Rakennusmestari on ollut tanskalainen H. L. Smidt, työmiehet olivat pohjalaisia. Piirustus Bremenistä, laivantekijäin Shau & Oldtmannien tekemä. Laivan lästiluku nousee 500:taan ellei enempään.

Meille Uuraalaisille on tämä päivä merkillinen ja muistettava, sillä ”M. Luther” on ensimmäinen valtamerillä purjehtivaksi aiottu kauppalaiva, joka täällä on rakennettu ja sen lisäksi suurin tähän asti Suomessa tehty alus. Siitä syystä onkin asia Suomen kaupan historiassa merkillinen. Kunnia tulee ennen kaikkea laivan isännille, jotka ovat rohjenneet ryhtyä semmoiseen työhön, vaikka ajat näyttävät levottomilta ja uhkaavilta. Tulevana keväänä se ihan varmaan lähtee ulkovieraille maille ja vierailla aalloilla onneansa koettamaan. Onni ja menestys siis tälle uudelle ja kauniille laivalle.

R. Wilska

Otawa, Sanomia Wiipurista N:o 40. perjantaina 2 päiwänä Lokakuuta 1863

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/422492?page=1

Samankaltaiset artikkelit

  • Purjeeton purjelaiva

    Perustuu vuonna 1853 Heinrich Gustav Magnuksen keksimään Magnus-ilmiöön. Hän tutki miksi pyörivä, sylinterimäinen kappale (esim. ammus) poikkeaa suunnastaan. Sama ilmiö aiheuttaa koripallon pyöriessä sen imeytymisen ”sukkana” koriin tai kun jalkapallon pyöriessä sen eripuolille syntyvä paine-ero aiheuttaa banaanipotkun. Anton Flettner esitteli 7.11.1924 keksintönsä – Purjeettoman purjeveneen. Hän asetti kolmimastoisen Buckau-nimisen kuunarin mastojen tilalle kaksi pyörivää roottoripurjetta….

  • Ravansaarelta Cape Spearin karikoihin

    Suomalaisella merenkululla ja laivanrakennuksella on pitkä perinne. Suomen rannikoilla on jo 1600-1800-luvuilla rakennettu kauppalaivoja lähinnä monien kauppahuoneitten tarpeisiin. Lisäksi Suomesta on löytynyt hyvää puuta ja taitavia puuseppiä. Valtameripurjealuksista ensimmäinen maailman ympäri matkannut suomalaislaiva oli parkki Hercules 1844-1845 ja seuraava oli parkki Oskar 1859-1861. [1] Fregatti oli vähintään kolmimastoinen täystakiloitu purjelaiva ja sillä saavutettiin pitkillä matkoilla…