T:mi Tehko perustettiin 1960
Levyseppä Martti Käki perusti T:mi Tehko nimisen yrityksen Varkaudessa vuonna 1960. Yhtiö toimi aluksi lähinnä paperiteollisuuden asennus- ja huoltotöissä. Vuonna 1962 Tehko solmi pitkäaikaisen teollisuustontin vuokrasopimuksen Kouvolan kaupungin kanssa. Kouvolan Teholan konepaja valmisti teollisuudelle tuotteita, jotka pintakäsiteltiin ja asennusosasto huolehti tuotteiden asennuksesta.
Vuonna 1972 palveluksessa oli jo n. 200 ammattimiestä ja T:mi Tehko muutettiin Tehko Oy:ksi. Kasvu oli kovaa ja Kouvolan konepajalla otettiin vuonna 1973 käyttöön sinkopuhallus- ja maalauslinja. 1970-luvun puolessa välissä valmistuneessa korkeassa 5.000 m2 levyhallissa voitiin valmistaa ja liikutella jopa 40 tonnia painavia rakenteita. Vuonna 1977 valmistuivat moderni pinta- ja esikäsittelylaitos ja uudet sosiaalitilat.
Vuonna 1976 Martti Käki sairastui ja menehtyi. Tuula Käki ja toimiva johto jatkoivat hyvään vauhtiin päässyttä Tehko Oy:n toimintaa. Vuonna 1984 Tehko siirtyi uudelle omistajataholle.
1970-luvun alkuvuosina kasvettiin
1970-luvun alussa ensimmäisessä 650 m2 levyhallissa hitsataan säiliön osia.
Isä Masan mukana hallin läpi kulkeneet pikkupojat Antti ja Matti olivat levysepille sanoneet: ”Painakaa pojat hommia”
Levyhalli oli vielä kesällä 2025 pystyssä. Keskellä työnjohdon tiloja ja sen toisella puolella koneistamohalli ja varasto.
Yläkuvassa Hoan-leikkuri 13×3.000 mm. Alakuvassa Pullmax-muototeräsmankeli. Molemmissa mukana Eino Kurki.
Työlakit olivat joko suikkia tai lippamallisia. Aluksi lakit olivat sinisiä ja vaihtuivat 1970-luvulla oranssin värisiksi. Nähtiinpä jopa oransseja ns. pitkälippaisia lakkejakin.
Kuvassa Griesheim-polttoleikkauskone 3-120 mm:n levyille. Levyhalliin kuului myös särmäyspuristin, levyn pyöristysvalssi, hitsauskoneita ym.
Koneistamo
Koneistamossa tehtiin osia levyhallin tarpeisiin. Alihankintatöinä korjattiin vanhoja ja valmistettiin uusia osia asiakkaille. Konekantaan kuului kärkisorveja, tasosorvi, yleisjyrsinkone, pistohöylä, tasohöyliä, säteisporakone, avarruskone ym.
Suurimpia koneistettavia kappaleita olivat paperikoneen telat. Sorvausta varten oli hankittu Binns&Berry kärkiväliltään 7.500 mm pitkä sorvi. Sorvattavan kappaleen maksimi halkaisija oli 1.500 mm. Avarruskone Tos W9 1.200×1.200 mm oli myös kovassa käytössä. Tasohöylällä Cinninati 1.400×6.500 mm saatiin pitkät parikoneiden kappaleet tehtyä.
Paperikoneiden Mount Hope-merkkisten levitystelojen huolto ja korjaus aloitettiin 1980-luvulla.
Koneistamon työnjohtajana toimi Matti Koskinen.
Koneistamon legendaarisiin hahmoihin kuului Oiva Malin. Oivaa kutsuttiin toisinaan Isä-Carilloksi 1970-luvun Isä-Camillo elokuvien mukaan.
Kärkisorvi Tos D200x1500 mm
Avarruskone Tos W9 1200×1200 mm, kara 90 mm
1973 valmistui sinko- ja maalaushalli
1973 valmistuneessa sinkohallissa oli Gietart-sinkolinja. Teräsrakeet puhalsivat rakenneteräkset puhtaaksi maalausta varten. Raepuhallusta ja pohjamaalausta tehtiin myös alihankintana Teholan alueella oleville teräspalvelukeskuksille.
Sinkolinjan perässä oli automaattinen ruiskumaalauskone. Takaosassa maalatut teräkset saivat kuivua. Niputetut teräkset lastattiin etuosassa rekkaan ja ne matkasivat asennustyömaille tai vietiin kärryillä läheiselle teräspalvelukeskukselle.
Sinkohallin etunurkassa näkyy hahmona rakenteilla ollut Lauri-laiva.
1970-luvun lopulla oltiin edetty jo pitkälle
Tehkosta oli kasvanut moderni raskaan konepajateollisuuden yritys. Henkilökuntaa oli n. 250 ja lämmintä tuotantotilaa yli 5.000 m2. Myös huolta aiheuttaneet sosiaalitilat ja isommat toimistot valmistuivat. Lounasruokala Friimus valmisti maittavat lounaat.
Levyhallin 2.000 m2 laajennus ja iso pinta- ja esikäsittelylaitos junaraiteineen Tehontien toiselle puolelle olivat valmisteilla.
Tehontie 2-4 teollisuustontti oli laaja useamman hehtaarin alue tien molemmin puolin. Pintakäsittelylaitoksen tontti oli aluksi suomaata, joka kaivettiin kasalle ja läheiseltä Teholan rinteeltä saatiin hiekkapohjaista täyttömaata halvalla. Ehtona oli, että jyrkkä korkea rinne luiskataan. Sitä varten oli hommattu Catepillarin telakuormaaja.
Kasasta myytiin pihamultaa kotiin kuljetettuna.
Kuvassa näkyy Tehkon Nevantien konttori. Kuvassa keskellä Tuula Käki, Kirjanpitäjä Leena Räisänen ja Irja Nissinen. Komennusmiehet kävivät perjantaisin hakemassa tiskiltä ”kottia” ja etupiha oli täynnä autoja.
Konepajalla tehtiin isoja kappaleita
Kuvassa levyhallit II ja III vuodelta 1976.
Vuoden 2020 kuvassa korkein levyhalli IV oli vielä konepajakäytössä. Hallissa tehtiin lämpövoimalaitoksen putkipattereita.
Hallin takanurkassa luki teksti: ”Valoa kansalle, joka Tehkolla vaeltaa”.
Tehkon levyosastolla valmistui suuria ja painavia raskaan konepajateollisuuden tuotteita. Levyhallit oli yhdistetty yhtenäiseksi tilaksi, joissa oli maakaasulla toimiva säteilylämmitys ja ilma- sekä kaasulinjat. Kraananostureita oli molemmissa päissä halleja. Yhdessä nosturit pystyivät siirtämään jopa 40 tn painoisia kappaleita.
Levyosaston koneet olivat isoimmasta päästä esimerkiksi:
Asennusosasto teki isoja projekteja
Tehkon asennusosasto suoritti konepajalla valmistettujen osien ja laitteiden asennuksia ympäri maailmaa. Matka-asentajat tekivät mm. seisokkihuoltoja, putki-ja teräsrakenteiden asennuksia sekä projektitoimituksia asiakkaille.
Henkilökunta asennusosastolla vaihteli sesongin mukaan. Teräsrakenteet sekä asennustyökalut ja -tarvikkeet kuljetettiin työmaille omalla kalustolla. Lisäksi käytössä oli omia mobiilinostureita ja trukkeja.
Asennuspäällikkönä toimi Jyrki Sahala.
Ohessa muutamia Tehkon tekemiä projekteja:
Tehkolaiset koolla Kouvolassa
Tehko-luokkakokous 2017
Ensimmäisessä tapaamisessa 2017 Kouvolassa oli mukana iso joukko Tehkon toimihenkilöitä.
Tehko-luokkakokous 2025
Toisessa tapaamisessa 2025 Kouvolassa käytiin Kookoo-Saipa jääkiekko-ottelussa.