Perustuu vuonna 1853 Heinrich Gustav Magnuksen keksimään Magnus-ilmiöön. Hän tutki miksi pyörivä, sylinterimäinen kappale (esim. ammus) poikkeaa suunnastaan. Sama ilmiö aiheuttaa koripallon pyöriessä sen imeytymisen ”sukkana” koriin tai kun jalkapallon pyöriessä sen eripuolille syntyvä paine-ero aiheuttaa banaanipotkun.
Anton Flettner esitteli 7.11.1924 keksintönsä – Purjeettoman purjeveneen. Hän asetti kolmimastoisen Buckau-nimisen kuunarin mastojen tilalle kaksi pyörivää roottoripurjetta. Roottoripurjeet olivat 3 m halkaisijaltaan, 15,6 m korkeita ja sylinterit pyörivät 130 r/min. Poistettujen purjeiden pinta-ala oli noin 1000 m2, jonka kuvassa näkyvät kaksi roottoripurjetta korvasivat 94 m2 painepinta-alallaan.
Vuonna 1925 roottoripurjetta kokeiltiin jo pienissä jahdeissa ja innostus oli kovaa. Kuvasta näkee, miten suuremman purjepinta-alan omaava purjevene kallistuu huomattavasti enemmän kuin Flettner-jahti.
Nyt nämä roottoripurjeet on keksitty uudestaan. Niitä käytetään tankkilaivoissa ja matkustajalautoissa tuomaan polttoainesäästöjä. Säästöt voivat olla noin 10 % ja samalla päästöt vähenevät. Alan johtava yhtiö on suomalainen Norsepower Oy.
Lähteet:
- Suomen kuvalehti no. 48/1924: Sininen hiili ja purjeeton purjelaiva
- Suomen moottorilehti no. 7/1925: Purjeeton purjelaiva
